sunnuntai 5. helmikuuta 2017

Keinutaan (Kirjaesittelyssä PaaPiin kaavakirja lapsille)



Edellisessä postauksessa mainitsinkin jo vastailmestyneen kotimaisen lastenvaatekirjan
PaaPiin kaavakirja lapsille.

Kirjan takana ovat PaaPiin Anniina Isokangas ja Paula Isopahkala. Kaikki kirjan mallit ovat Paulan käsialaa, Anniina taas on suunnitellut kirjassa esiintyvät kuosit. Anniina on myös ottanut kirjan valokuvat.
Kaavoja löytyy niin tytöille kuin pojillekin koossa 86-140. Lastenvaatteiden lisäksi kirjassa on ohjeet ja kaavat kahteen naisten mekkoon koossa 34-46.

Kirjassa on yhdeksän peruskaavaa:
- Paidat
- Tunikat
-Viuhkamekot
- Leggingsit
- Collegepaidat
- Housut
- Vauvan bodyt
- Aikuisten mekko
- Pipo

Malleista on lisäksi esitetty muunnelmia, jolloin on saatu aikaan 20 erilaista vaatetta. 



Ihan aluksi kirjasta tulee eräänlainen tuttuuden tunne, siinä on jotain samaa kuin suosituissa Mekkotehdas-kirjoissa. Tarkempi selailu osoittaa, että joitain yhtymäkohtia kyllä löytyy, mutta PaaPiin kirja on silti omanlaisensa.

Omannäköisekseen kirjan tekevät luonnollisesti etenkin tutut kuosit jotka vilisevät paitsi kirjan vaatteissa, myös muussa kuvituksessa. Lapsikin selasi kirjaa innoissaan ja bongaili sivuilta omista vaatteistaan tuttuja hahmoja :).



Minua ilahdutti suuresti läpi kirjan sen selkeys ja johdonmukaisuus. Alussa on kerrottu kirjan vaatteissa käytetyistä materiaaleista ja ompelussa tarvittavista välineistä sekä esitetty mittataulukot ja ohjeet kanttauksiin ja huolitteluihin. Sen jälkeen siirrytään ohjeisiin, jotka on jaettu yllä olevien peruskaavojen mukaisesti. 

Suosikkiaukeamani on tämä:


Siinä ovat piirroksina kaikki kirjan mallit ja alla sivunumero, jolta mallin ohje löytyy. Ikään kuin kuvallinen sisällysluettelo. 
Kuvista on myös helppo havaita, mihin peruskaavaan mikin malli perustuu. Kun siis on tehnyt esimerkiksi Vilja-tunikan, on samalla valmiina etu- ja takakappaleen kaavat myös Siirin ja Silmuun, tarvitaan enää vain Silmun hihakaava, joka hieman poikkeaa muista ja leikattuna on kaavat kolmeen eri tunikaan. Kätevää!

Kirjan lopussa on lisäksi valokuvallinen sisällysluettelo. Ihan kiva tämäkin, mutta kaaviokuvaluettelokin olisi hyvin riittänyt.



Jokaiselle mallille on varattu oma aukeama, josta löytyvät kaavakuvat ja ompeluohjeet, osa yksityiskohdista on esitetty myös kuvallisin ohjein.



Jokaisesta mallista on paljon valokuvia. Osa kuvista on kauniita tunnelmakuvia ja lapsia leikeissään, mutta runsaasta kuvituksesta selviävät hyvin myös vaatteiden mallit ja yksityiskohdat. 



Kirjan takakannessa on tasku, jossa on kaksi kaava-arkkia. Arkit ovat hyvän kokoisia ja tukevalle paperille värillisenä painettuja. Mielestäni niistä oli helppo löytää ja piirtää tarvittavat kaavat.



****

Minä sain kirjan postissa viime viikolla ja heti ensimmäisen vapaapäivän tullen oli päästävä malleja kokeilemaan. Meille on PaaPiilta kankaiden lisäksi kotiutunut pari valmistunikaa ja ne ovat olleet tykättyjä niin äidin kuin lapsenkin mielestä. Mitoitus oli näin ollen tuttu, enkä siksi käyttänyt kirjan mittataulukkoa, vaan valitsin suoraan lapsen käyttämän koon. Tyttö on mielestäni aika lailla normaalivartaloinen ja kaavojen mitoitus oli hänelle varsin sopiva. Mitään muutoksia mittoihin en ole tehnyt.

Ensimmäisenä kokeiluun pääsi Vilja-taskutunika. 
Tässä mallissa on hyvin oivallettu taskupussin kaava, joka piirretään etukappaleen jatkeeksi ja taitetaan sitten taskuksi. Tunikan alaetukappale leikataan erikseen. Olen aina kokenut tällaiset lasten rakastamat jättitaskut jotenkin vaikeiksi kohdistaa ja saada suoraan, mutta tässä sitä ongelmaa ei ollut, vaan tasku asettui oikealle kohdalle melkein itsestään. Aion ehdottomasti käyttää tätä tyyliä jatkossakin ja muokata sen myös kirjan paitakaavaan sopivaksi.




Olen vuosien varrella kokeillut lukuisia leggingsien kaavoja, mutta vain harva niistä on ollut muokkaamatta hyvä. Siksipä halusin heti kokeilla, millainen tämän kirjan kaava olisi. Ei huono. Yläosaan jää jonkin verran väljyyttä, jota voisi seuraaviin kaventaa pois, mutta säärestä istuvuus on tällaisenaan täydellinen. Caprileggingseihin valitsisin ehkä suoraan numeroa pienemmän koon.

Mustavalkoisia on nyt kertynyt kaappiin (ks. vaikkapa edellinen postaus), joten tällä kertaa kaipasin väriä ja juuri sopiva sävy löytyikin PaaPiin uudesta auringonkeltaisesta trikoosta. Yksiväriset housut olisivat ehkä sellaisenaan olleet liian tylsät lapsen makuun, niinpä lisäsin lahkeensuuhun frillat.








Kuviotrikoota jäi vielä palanen, juuri sopivasti pipon verran. 
Olen tottunut leikkaamaan pipon yhtenä kappaleena, jolloin saumat tulevat vain taakse ja päälaelle. Siksi alkuun vähän kummastelin tätä kahdesta kappaleesta ommeltavaa mallia. Mutta eivät nuo sivusaumat sittenkään silmää häiritse. Tupsuja ompelin tällä kertaa kaksin kappalein sivusaumoihin, samaa iloista keltaisen sävyä kuin leggingsit. Tupsut, kuten kaikki postauksen kankaatkin, ovat PaaPiilta.
(Mikään maksettu mainos tämä ei kuitenkaan ole, vaan ihan omaa ihastustani kauniisiin väreihin ja kuoseihin)




Kenelle tämä kirja sitten parhaiten sopii?

Jos olet jo kokenut lastenvaatteiden ompelija ja omat lempikaavasi löytänyt, ei kirja ehkä tarjoa paljoakaan uutta. Mutta jos arvostat sitä että hyvät peruskaavat löytyvät samoista kansista, on tämä kiva lisä kirjahyllyyn.
Aloittelevalle ompelijalle sen sijaan suosittelisin lämpimästi, sillä tämä on selkein kaavakirja jonka olen nähnyt.


Mitenkäs olisi seuraavaksi PaaPiin kaavakirja aikuisille? Ostaisin :).

maanantai 30. tammikuuta 2017

Kynnyksen yli



Hei  vaan, täällä ollaan!

Blogia ei ole kuopattu, vaikka ymmärrän hyvin jos niin luulitte. Edellisestä postauksesta on käsittämättämän pitkä aika, lähes puoli vuotta. Olen minä sinä aikana jonkin verran ommellut ja ehkä enemmänkin neulonut, vaikka kesän flow syksyn tullen hiipuikin. 
Kesällä ompelukoneeni olivat kotona keskellä kaikkea, siinä oli helppo käydä surauttamassa pari saumaa ihan vain ohimennen. Vaan siinä ne eivät tietenkään voineet loputtomiin olla ja kun sitten siirsin koneet takaisin ahtaaseen kodinhoitohuoneeseen, ei se enää samalla lailla houkutellutkaan ompelemaan. Alkoi syntyä pieniä neuleita: sukkia, pipoja, kaulureita, puikot ja lankakerä kun on niin helppo napata mukaan melkein mihin vaan.

Miksi ne eivät sitten koskaan päätyneet blogiin? Ehkä siksi, että neulomisen hitaan temmon vuoksi ehdin kyllästyä niihin, ennen kuin ne ehtivät edes valmiiksi. Ehkä siksi, että ne menivät käyttöön ennen kuin tuli kaunis ilma niiden kuvaamiseen? Tai siksi, etten muka millään ehtinyt niitä bloggaamaan? 

Ennen kaikkea siksi, että noiden kaikkien toteuduttua ja tauon pidentyessä onnistuin kasvattamaan niin korkean kynnyksen kirjoittamiseen, että palaaminen tuntui vaikealta, melkein ylivoimaiselta. 
"Eihän nämä perussukat ketään kiinnosta... Tämä kuosikin on jo ikivanha... Muut kokeilevat uutta ja minä aina vaan teen tätä samaa... Mitä muka näistäkin leggingseistä osaisin sanoa... En saa tässä pimeydessä edes kivoja kuvia..."

Mutta silti jotenkin kaipasin tätä. Kaiken sen tehdyn dokumentointia ja vuoropuhelua teidän muiden saman asian parissa viihtyvien kanssa (toivottavasti teistä jokunen on vielä siellä kuulolla ). Siksi kai olen täällä taas, perustunikoiden ja leggingsien sekä keskinkertaisten kuvieni kanssa. Kun en vain osaa ilmankaan olla.
Parin vuoden takaiseen postaustahtiin ei kai ole enää paluuta, mutta jos vaikka edes kerran kuussa jotain julkaisisin, omaan tahtiin ilman paineita. Siinä vaatimaton tavoitteeni tälle vuodelle, joka muuten on jo tämän blogin kahdeksas (huh huijaa, miten aika juoksee).

-----

Seuraavaksi muutama jo aikaa sitten valmistunut samistelusetti, ihan sitä tuttua peruskamaa kivoista kuoseista. Paitojen ja tunikoiden kaavat ovat samasta Ottobren numerosta (1/16): vanhemmista postauksista tuttu lemppari Gissa Vem vähän muokattuna sekä ylisuuri paita (en nyt löytänyt lehteä tähän hätään, että olisin voinut tarkistaa kaavan nimen). Jättipaidan kaavan valitsin siksi, että saisin tuon suuren kissakuvan mahtumaan kokonaan etukappaleelle. Leikattuna paidan näyttivät ihan kammottavilta kaavuilta, mutta puettuna ne ovat sittenkin tosi kivat ja ihan tyttöjen lempparit.

Kankaat PaaPiin Siiriä ja Myyryä sekä Virtasta, Mutturalla-blogin Annikan suunnittelemaa Milli Melonya sekä Kuosiverstaan ihanaista Aaltoa. PaaPiita tullaan täällä näkemään kohta lisääkin, sillä viime viikolla posti toi minullekin uutukaisen PaaPiin kaavakirjan. Sen malleja oli jo viikonloppuna päästävä vähän kokeilemaan.

Pirteää viikon alkua ja kuulemisiin!